Toukokuu 2025

Toimitus /”Meditations”

tammikuu 6. 2017 s. 43

 

Koska te olette lapsia, on Jumala lähettänyt meidän sydämeemme Poikansa Hengen, joka huutaa: "Abba! Isä!" (Gal 4:6). 

                                Jumalan armo on paljastanut sinulle Poikansa 

Miksi tietyn lapsen syntymällä pienessä Betlehemin kylässä olisi ratkaiseva merkitys kenellekään ihmiselle? Olihan Jeesus vain yksi pieni vastasyntynyt monien joukossa. Ei hänessä ollut nähtävällä tavalla mitään poikkeusta tai huomioitavaa muihin lapsiin verrattuna. Kaiken mukaan hänen siis olisi pitänyt tulla ja poistua maailman historiasta korkeintaan hänestä käydyn lyhyen kuiskuttelu ajan jälkeen. 

 

Mutta Jumalan suunnitelma ei ollut tämä! Niinpä Jeesuksen kasteen, ihmetekojen, kaiken saarnaamisen ja apostolien todistusten kautta Jumala kohdistikin kirkkaan valokeilan kohti Poikaansa. Hän paljasti selvällä tavalla, että Jeesus on juuri se Vanhassa testamentissa jo kauan luvattu koko maailman Vapahtaja. Mutta tästä huolimatta olivat kovin monet ihmiset hänen elinaikanaan sokeita huolimatta Jumalan häneen kohdistamasta valokeilasta. Jeesus itse kysyikin kerran kuulijoiltaan: ”kenen ihmiset sanovat minun olevan?” Huolimatta kaikista todistuksista, tuskin kukaan vastasi, että hän on se luvattu Messias Jumalan Poika. Sitten Jeesus kysyi opetuslapsiltaan: ”Entä te, kenenkä te sanotte minun olevan?” Silloin Pietari tunnusti välittömästi: ”Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika.” Johon Jeesus vastasi: ”Autuas olet sinä, Simon, Joonaan poika, sillä ei liha eikä veri ole sitä sinulle ilmoittanut, vaan minun Isäni, joka on taivaissa.” Ja Jeesus antoi totisesti hänelle jotain vielä enemmän. Hän antoi Pietarille uskon ja luottamuksen, että Jumala totisesti on hänenkin Isänsä, koska Jeesus on hänenkin Vapahtajansa.    

 

Meidänkin ajassamme Jumala paljastaa yhä ja monia asioita Jeesuksesta. Niin jopa meille kaiken tarpeellisen. Kenties tunnetkin niitä paljon pärjätäksesi Raamatun knoppitiedon kilpailussa. Mutta riittääkö knoppitieto Jeesuksesta pelastukseen? Ei riitä. Me tarvitsemme jokainen Pyhän Hengen, joka antaa pelastususkon sydämeemme. Paavali kirjoittaa 1 Kor. 2:9,10: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut… mutta meille Jumala on sen ilmoittanut Henkensä kautta.” Näin pelastuksemme ei ole mistään meissä, vaan yksin Jumalasta Pyhän Hengen kautta välineenään pyhä Sana ja sakramentit. Kun omatunto pistää meitä synnin syyllisyyden piikillä saaden meidät itkemään anteeksiantoa, se tapahtuu siksi että Pyhä Henki liikuttaa meitä etsimään ja löytämään evankeliumin so. pelastusvarmuuden ja rauhan Kristuksessa. Siis kun uskon kautta näet Betlehemin seimessä enemmän kuin vain poikavauvan, Golgatan keskimmäisellä ristillä riippujassa enemmän kuin vain rikollisen, ja Pyhässä Ehtoollisessa enemmän kuin vain leivän ja viinin – se tapahtuu siksi että sama Henki, joka siunasi Pietarin näkemään Jeesuksen Vapahtajanaan, tekee sinulle samoin. Koska siis olet Jumalan lapsi sinäkin, on hän lähettänyt Poikansa Hengen sydämeesi, joka huutaa ”Abba Isä.” Olet mittaamattomasti siunattu, sillä Jumala on armossaan antanut Poikansa kautta sinulle iankaikkisen elämän.   

 

Taivaallinen Isäni, kiitän ja ylistän sinua, että olet näyttänyt minulle, kuka Jeesus on. Kiitän, että olet siunannut minut uskolla, että turvaan yksin häneen Vapahtajanani synnistä. Aamen.   

___________________________________   

Huhtikuu 2025

Toimitus / Meditations

tammikuu 5. 2017, s 42

 

Et ole enää ole orja, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta. Gal 4:7

 

                                         Jumalan armo vastaa vapaudestasi

Kasvoin suuren Missisippi joen takamailla ja kaikkien poikien tavoin olin kiinnostunut kaikesta mikä ui ja ryömi. Keräsin mm. sammakoita ja kilpikonnia ja pidin niitä puulaatikossa, jossa oli korkeat laidat niin etteivät sammakot päässeet loikkimaan yli reunan. Eräänä aamuna menin taas laatikolle ruokkiakseni ja hoitaakseni eläinkokoelmaani. Pettymys oli suuri nähdessäni, että laatikko oli kaatunut (kaadettu), kuinka sitä en tiedä mutta yhtään sammakkoa tai kilpikonnaa ei ollut enää näköpiirissäkään. Ne oli päässeet vapaaksi, enkä ilmeisesti näkisi niitä enää koskaan.

 

Uskonpuhdistaja Martti Luther kertoo, että ”kun Pyhä Henki avasi Raamatun Sanasta hänen silmänsä näkemään Jumalan hämmästyttävän uutisen syntisen anteeksiantamuksesta Jesuksessa Kristuksessa ilman lain tekoja, tuntui kuin hän olisi syntynyt uudesti ja siirtynyt avatusta portista paratiisiin!” Siihen asti hän oli ollut tuskaan asti tietoinen mm. tästä Jeesuksen sanan totuudesta: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja.” (Joh 8:34). 

Oletko sinä samoin, ainakin ajoittain, tuskaan asti tietoinen tästä samasta totuudesta? Tunnetko, jopa liiankin hyvin oman orjuutesi kun tiedät ja myös tunnustat, ettei elämässäsi ole hetkeäkään, että voisit olla omin voimin vapaa synnistä? Tai oletko tuntenut Jumalan pelkoa itsekkyytesi tähden, että olet huono rukoilija tai että olet kiintynyt tämän maailman moniin turhuuksiin? Niin, synnin orjuus on se mikä tekee meistä syyllisyyden, kuoleman, tuomion ja helvetin pelon vankeja. Ja tietoisia siitä, että olemme itse voimattomia pääsemään siitä irti. Eikä edes minkäänlainen toiveajattelu voi tätä totuutta muuttaa.

 

Mutta juuri tämän tähden Jumalan lähetti Poikansa avaamaan meille paratiisin portit. Tämä ilmoitus on äärettömän hyvä, vaikka se meneekin yli ymmärryksen. Jumalan itse pelasti meidät täydellisesti synnin syytöksistä, voimasta ja seurauksista oman Poikansa kaiken kattavan elämän, kuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Jumala ”kaatoi laatikon” armossaan ja päästi meidät vankeudesta vapaiksi. Johanneksen 8:36 valaisee tämän kirkkaammin kuin päivän valo maailman pimeydessä: ”Jos siis Poika tekee teidät vapaiksi, niin te tulette todellisesti vapaiksi.” Ja Jumalan armo vastaa nyt myös, että vapautemme pysyy. Älkäämme siis enää eläkö syyllisyydessä tai rangaistuksen pelossa – Jeesus on kantanut kaiken puolestamme. Tunnusta siis tämä ja niin olet, sujut asian kanssa. Äläkä ala ihmetellen kysellä: tämä on liian hyvää ollakseen totta, eli varo Eevan ajatusta Eedenin puutarhassa: ”olisiko Jumala todella sanonut”? Hän on sanonut! ”Raamattu (sen jokainen sana) ei voi raueta tyhjiin,” Joh 10:35.  Olet totisesti julistettu vapaaksi. Iloitse siis Jeesuksessa Kristuksessa, että uudestisynnyit kasteessa, jossa sinut Sanan ja veden kautta siirrettiin paratiisin avatusta portista taivaan kotiin! Nyt uskossa ja kerran näkemisessä. 

 

Herra Jeesus Kristus meidät vapahdit. Ota vastaan kiitos ikuisuudestani! Anteeksi annoit kautta kalliin veresi. Nyt iäti sovitettu olen kanssa HERRAN Jumalani. Aamen.  

 

_________________________________

            

Maaliskuu 2025

Toimitus / Meditations

tamminkuu 4. 2017, s 41

 

Et ole enää orja, vaan lapsi; mutta jos olet lapsi, olet myös perillinen Jumalan kautta. (Gal 4:7). 

 

                                          Jumalan armo vastaa perinnöstäsi.

Kuvittele että ovellesi koputetaan. Kun avaat tulija ojentaa kirjeen ja kertoo sinulle olevan hyviä uutisia: Olet perinyt suuren omaisuuden ja kaikki laskusi, asuntovelka, autolaina, verot ym. on maksettu. Et ole enää velkaa mitään kenellekään. Ja lisäksi omaisuutta on jäljellä enemmän kuin tarpeeksi turvaamaan koko loppu elämän. Uutinen menee hitaasti tajuntaasi, mutta sitten riemastut ja annat hänelle kiitollisena rajun halauksen!... Ja sitten heräät. Se olikin vain unta. Mutta ajattele jos tämä olisikin totta! Ihan oikeasti. Mitä jos tänään oppisitkin ja vakuuttuisit siitä, että todella olet valtavan omaisuuden perijä.

Edellä tammikuun ja helmikuun teksteissä kuulimme, kuinka Jumala yli ymmärryksen menevässä rakkaudessaan on todella maksanut täydellisesti koko sinun syntivelkasi oman Poikansa verellä. Kuulimme, kuinka hän on valinnut sinut perheensä jäseneksi ja adoptoinut kasteessasi uudestisyntyessäsi uskoon, Jumalan lapseksi. Tänään taivaallinen Isäsi kertoo apostolinsa Paavalin kautta henkeä salpaavan uutisen: ”Kun sait uskon, sinuun pantiin Pyhän Hengen sinetti, joka on saamasi perinnön vakuutena hänen omaisuutensa (iankaikkisen elämän) lunastamiseksi - hänen kirkkautensa kiitokseksi.” (Ef 1:13s). Tämä on muuttanut sinut täydellisesti. Olet yhtä aikaa vanhurskas ja syntinen. (Luther: ”Simul iustus et peccator”). Kun tästedes heräät aamulla ja katsot itseäsi pesuhuoneen peilistä, muistuta itseäsi tästä ihanasta totuudesta näin: ”Olen tänäänkin matkalla taivaaseen!” Mitä ikinä päivän aikana tapahtuukaan – maailman rauha jatkaa järkkymistä – osakemarkkinat huojuu – rakas ystävä menehtyy – ”olen tänäänkin matkalla taivaaseen! Ja Jumalan armo vastaa myös vastaa, että perintösi pysyy. Sitä ei hoida epäluotettava kirjanpitäjä, vaan kaikkivaltias Isä, jolla on joka hetki mielessään sinun parhaasi. Kalliin omaisuutesi arvo ei koskaan ole vaarassa vähentyä, hävitä tai joutua verkkohyökkäyksen kohteeksi. Tätä perintöäsi ei mikään voi vahingoittaa. Jumala ei koskaan muuta ajatustaan meistä lapsenaan eikä peruuta meitä kohtaan ilmoittamansa tahtoa. Hän on rakkaudessaan antanut meille perinnön mikä ei koskaan tuhoudu, häviä tai katoa. Pietari kirjoittaa 1 Piet 4: ”Turmeltumaton, saastumaton ja katoamaton perintö, on taivaissa säilytettynä teitä varten.”

Kun Jumala seuraavan kerran antaa sinulle tilaisuuden kertoa lähimmäisellesi tästä perinnöstä, jonka Jeesus on hänellekin kalliilla hinnalla lunastanut, ole varuillasi. Lähimmäisesi voi yllättäen halata sinua!     

 

Sydämeni kuuluu sulle Jeesus, en murheessa olla voi.

Auringon kiloa katsoa saan, vain ilosta lauluni soi.

Aurinkoni Vapahtajani on Jeesus Kristus, Kuningas.  

Hänessä taivasperintöni varma on, mä olenhan autuas. 

Aamen

__________________________________________

​

Helmikuu 2025

Toimitus / Meditations, 

tammikuu 3, 2017

Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen, lunastamaan lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaa (Gal 4:4,5). 

                                                           

 

                                          Jumalan armo on sinun adoptiosi

Vuosia sitten aloimme monia vaikeuksia käsittäneen prosessin adoptoidaksemme pienen tytön. Hän oli vasta puolitoista vuotta vanha, eikä tietenkään tiennyt mitään adoptoinnistaan. Sen sijaan hänen tyytyväisyytensä osoitti, että hän tiesi meidän pitävän hänestä huolta ja halusi elää kanssamme. Synnyttyään hänellä ei ollut siihen asti ollut vanhempia tai kotia, joita pitää ominaan. Tämä kaikki muuttui hänen elämässään eräänä päivänä, kun menimme oikeusistunnon adoptio kuulemiseen ja palasimme kotiin uuden perheenjäsenemme kanssa.

 

Adoptiolla myös Jumala kuvaa kuinka hän tuo syntisen ihmisen omaan perheeseensä. Aadamin jälkeläisten joukossa ei Jumalalla ole ollut eikä ole yhtään luonnollista omaa lasta. Joka ainoa meistä on siinnyt ja syntynyt synnissä, ”ilman toivoa ja ilman Jumalaa maailmassa” (Ef 2:12). Tähän tilaan – hengelliseen orjuuteen - olisimme jääneet ikuisesti, ellei Jumalan armo olisi ottanut vastuuta adoptiostamme. Ja maksun tästä adoptiosta hän itse suoritti toisen elämän uhrilla – oman ainokaisen Poikansa kallisarvoisella hengellä. Jeesus allekirjoitti jokaisen adoptiopaperin omalla verellään, niin koko maailmaa jokaista ihmistä varten. Näin Hän muutti meidänkin asemamme ”kelpaamattomasta” ”halutuksi”, ”ei rakastetusta” ”syvästi rakastetuksi.” 

 

Adoptointi alkaa, kun joku haluaa ryhtyä vanhemmaksi ja alkaa etsiä lasta, joka tarvitsee rakkautta ja huolenpitoa. Näin kävi sinullekin. Ja näin Raamattu tämän asian ilmoittaa: ”Ihmisen Poika on tullut etsimään ja pelastamaan sitä, mikä kadonnut on" (Luuk 19:10). Voi olla, että olit silloin liian nuori muistaaksesi mutta kerran oli päivä, kun tuosta verellä allekirjoitetusta paperista tuli sinun adoptiotodistuksesi. Se sinun päiväsi ”oikeusistunnossa” oli kastepäiväsi. Kolmiyhteinen Jumala piirsi nimensä sydämeesi kastevedellä ja Sanalla. Siitä päivästä on taivaan Isä ollut sinun oma Isäsi ja sinä hänen lapsensa, jota hän rakastaa ja hoitaa. Ja Jeesus, Jumala ja ihminen todistaa: ”Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät” (Joh 15:16). Tunnetko kuitenkin joskus itsesi yksinäiseksi? Painaako jokin asia sydäntäsi mutta kenelläkään täällä ei tunnu olevan aikaa kuulla sinua ja pitää huolta? Muista silloin, että Jumala pitää sinusta huolen joka hetki! Siksi juuri hän otti sinut omaksi rakkaaksi lapsekseen ja auttaa aivan varmasti parhaalla tavalla ja oikeaan aikaan. Hän on kaikkivaltias! Ja hänen armonsa kautta omassa Pojassaan Jeesuksessa adoptiosi on sinetöity ja hänen sydämensä on aina avoinna sinua varten. Mitä siis haluaisit tänään hänelle kertoa? Kerro se, sano se Hänelle. Hän kuulee ja vastaa oikeaan aikaan!  

 

Ole turvallisella mielellä. Jumalan on sinut ottanut omaksensa, lunastanut Jeesuksen Kristuksen veren hinnalla. Kasteveden ja Sanan kautta olet vanhurskas Jumalan lapsi. Usko se niin saat elää iankaikkisesti. Aamen

_____________________________________
 

Tammikuu 2025

Toimitus / Meditations

Tammikuu 1. 2017, s.38

 

Mutta kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi syntyneen lunastamaan lain alaiset, että me pääsisimme lapsen asemaan. Gal. 4:4–5)                            

                           Jumalan armo hallitsee ajan kulun                                      

Monet Uuden Vuoden juhlijat laskivat taas kellojen sekunteja äänekkäästi iloiten ”viisi, neljä, kolme, kaksi, yksi… ”ONNELLISTA UUTTA VUOTTA”! Ei hetkeäkään ennen, eikä hetkeäkään liian myöhään. Uutta vuotta juhliessamme meille muistutetaan joka vuosi, ettemme itse hallitse ajankulua. Me vain seuraamme ajan edetessä. Mutta näin ei ole Jumalan laita. Hän ei ole avuton sivustakatsoja, joka ajan kuluessa vääntelee käsiään toivoen parasta, tai säpsähdä kun asiat menevät pieleen. Hän on itse luonut ajan ja siksi aika tottelee ehdottoman tarkasti hänen tahtoaan. Näin hänen armollinen tahtonsa hallitsi myös, kun hänen lupauksensa toteutui: ”Kun aika oli täytetty, lähetti Jumala Poikansa” (Gal 4:4). Ei hetkeäkään liian aikaisin, ei hetkeäkään liian myöhään. Jeesus tuli maailmaan tarkoin Jumalan armon vuosikalenterin mukaan. 

Samalla tavoin toimii Jumalan armollinen erehtymätön tahto koko meidän oman elämämme aikana, jonka hän on säätänyt sinua ja minua varten. Todistus: ”Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennen kuin ainoakaan niistä oli tullut (Ps 139:16). Olet syntynyt tarkoin oikeaan aikaan. Sinut otettiin kasteessa Jumalan lapseksi oikeaan aikaan. Ja siitä lähtien on sinulla ollut aikaa kasvaa tiedossa Jeesuksesta ja kypsyä luottamuksessa hänen armolliseen tahtoonsa. Niin edellyttäen, että Jeesuksen käsky on toteutettu: ”Sallikaa lasten tulla minun tyköni, älkääkä estäkö heitä, sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta” (Mark 10:14; Luuk 18:16). 

 

Mutta aikaan nähden kysymme usein: Kuinka kauan oi Herra? Kauanko kestää ennen kuin tämä vaivojen aikamme päättyy? Kauanko vielä ennen kuin asiat muuttuvat? Kauanko vielä ennen kuin otat minut tykösi taivaaseen? Tähän Jumalan vastaus kuuluu: ”Sitten kun minun asettamani aika on tullut täyteen.” Ja Hän rohkaisee meitä apostoli Pietarin kautta: Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, että hän ajallansa teidät korottaisi (1 Piet 5:6). Hän tietää milloin on hänen asettamansa ajan kulloinenkin oikea hetki. 

Lapsena katselin, kun äitini leipoi. Hän sekoitti ainekset, pani paistoksen pannulle, uuniin ja kiersi ajastimen päälle. Sitten hän kielsi meitä telmimästä, ettemme vahingossa avaisi uunin luukkua, ettei kakku lässähtäisi ja menisi pilalle. Ajastimen piti saada laueta asetetussa ajassa, jolloin kakku on valmis ja maukas syötäväksi. Jumalan armollinen tahto hallitsee samalla tavalla meidän tapahtumiemme ajankohdat tarkasti ja aina oikein. Jeesus tuli maailmaan juuri meitä varten, kun Jumalan armon ajastin laukesi. Saamassa ajastimessa lepää vastaus rukouskysymykseemme: ”Kuinka kauan oi Herra?” Tähän siis pankaamme uskossa täysi luottamuksemme alkaneen uuden vuoden aikana.  

 

Herra, minä iloitsen, että koko minun elinaikani on sinun armollisissa käsissäsi. Auta minua luottamaan siihen, että kaikki minuakin varten suunnittelemasi siunaukset tapahtuvat aina oikeaan aikaan. Aamen. 

​

______________________________________

Joulukuu 2024

Toimitus / Meditations

joulukuu 24. 2017, s.24

 

Jeesuksen Kristuksen syntyminen oli näin. Kun hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, huomattiin hänen ennen heidän yhteen menoaan olevan raskaana Pyhästä Hengestä. Mutta kun Joosef, hänen miehensä, oli hurskas, ja koska hän ei tahtonut saattaa häntä häpeään, aikoi hän salaisesti hyljätä hänet. 

 

Mutta kun hän tätä ajatteli, niin katso, hänelle ilmestyi unessa Herran enkeli, joka sanoi: "Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa tykösi Mariaa, vaimoasi; sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä. Ja hän on synnyttävä pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus, sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä" (Matt 1:18–21)                                                                    

              

         Tahrattomana siinnyt Jeesus toteuttaa tarpeemme

 

Viimeisenä luentopäivänä ennen joululomaa pappisseminaarimme professori halusi poiketa opetusohjelmasta ja ottaa esiin erään joulua koskevan hyvin merkityksellisen asian. Hän sanoi: Herrat, Jeesuksen Kristuksen tahraton sikiäminen Pyhästä Hengestä on yksi joulun tosi mutta aliarvostettu ihme. Pohtikaamme mikä tilanteemme ihmisinä olisi ilman tätä ihmettä. Pohtikaamme siis yhdessä kysymystä, jos Jeesus nasaretilainen ei olisikaan siinnyt Pyhästä Hengestä. Kuvitelkaamme että hän olisi siinnyt Joosefista siis ihmisvanhemmista niin kuin jokainen maailman ihminen kautta aikojen paitsi Aatami ja Eeva. Totuus on, että Jeesuksen merkitys koko maailman historian ajalta kääntyisi täysin päälaelleen. Eikä vain maailman historian ajalta, vaan iäisyydestä asti ja hän nykyinen asemansa merkitys koko ihmiskunnalle. Ja huomioikaamme että onhan maailmassa aina ollut ja paljon muitakin hyviä ihmisiä ja on edelleen. Miksi siis miljoonat ihmiset tuhansia vuosia ovat yleensä palvelleet ja palvelevat juuri Häntä? Niin miksi? Yllä esitetty ajatus Jeesuksen sikiämisestä ihmisvanhemmista on jo tästäkin syystä absurdi. Mutta tutkikaamme asiaa lähemmin. 

Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, ettei lasta syntymästään asti tarvitse koskaan opettaa olemaan ilkeä, itsekäs ja tottelematon? He kaikki vain ovat sellaisia alusta asti, eivät vasta opittuaan matkimaan ympäristöä. Kuningas Daavidin tunnustus onkin todella uskottava koskien jokaista luonnollisesta isästä siinnyttä ja äidistä syntynyttä: ”Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt” (Ps 51:7). Siis edellyttäen, että mainitut ominaisuudet ovat syntiä Luojaa ja lähimmäisiämme kohtaan. Tämän tunnustuksen syvyyteen liittyy nyt järkyttävä seuraus: olemme jokainen sikiämisestä asti syntisiä ja siten kadotettuja ja tuomittuja helvettiin. Tämä on peritty vääjäämätön tilamme. 

Mutta ihme tässä tilassamme on nyt Luojamme, Jumalamme rakkauden syvyydessä yhtä varma totuus ja lohdutus, että Jumala lähetti oman Poikansa tykömme lunastamaan meidät vapaiksi tästä perisyntimme ja tekosyntiemme ansaitsemasta tuomiosta. Ja tämä oli nyt mahdollista vain koska Hän on siinnyt Pyhästä Hengestä ja siten täydellinen, pyhä, ilman syntiä - tosi Jumala. Mutta samalla Hän on ja juuri meidän tähtemme siinnyt syntisen Marian kohdussa – täydellinen ihminen, jolla on sydän, keuhkot, kädet, jalat, kaikki elimet ja niiden toiminnot - tosi Ihminen. Tällä – Jumalalla lihassa syntyneellä ihmeellä on nyt meille ratkaiseva merkitys siksi että syntitilamme vuoksi tarvitsemme täydellisen sovittajan ja sijaisuhrin. Ja Jeesus nasaretilainen oli maailman ainoa mahdollinen uhri puolestamme, koska on Jumala Jumalasta. Ja Hän on samalla ainoa mahdollinen riittävä sijainen puolestamme koska on ihminen yksi meistä. Älä rakas lukija tänäkään jouluna hylkää neitsyt Marian kohdussa Pyhästä Hengestä siinnyttä Luojasi ihmettä, vaan usko ja kiitä taivaallista Isää tästä iankaikkisen elämäsi armolahjasta Jeesuksesta Kristuksesta.    

 

Herra, sieluni riemuitsee sinusta Jumalani, veljeni Vapahtajani! Aamen.   

_______________________________

                      

Marraskuu 2024

Toimitus / Meditations

helmikuu 4. 2022, s 71

 

Sillä aika tulee, jolloin he eivät kärsi tervettä oppia, vaan omien himojensa mukaan korvasyyhyynsä haalivat itselleen opettajia ja kääntävät korvansa pois totuudesta ja kääntyvät taruihin (2 Tim.4:3,4)

 

                                                       Jolla on korvat, se kuulkoon

Jeesuksen tykö kokoontui usein paljon kansaa. Kerran hän istui veneeseen ja kansa seisoi rannalla. Paikka oli kuin amfiteatteri. Taustana oli Genesaretin jyrkkä kaareva rantatörmä ja kuuluvuus siten hyvä. Jeesus on luomakunnan Herra ja tietää kuinka saa ääneensä kuuluviin. Hän puhui kansalle sanoen: ”Jolla on korvat, se kuulkoon” (Matt 13:9). 

Kansaa tuli usein uteliaisuudesta katsomaan Jeesus nimistä ilmestystä, josta olivat kuulleet. Joku odotti varmaan näkevänsä pian jonkun ihmeteon. Jollain oli kenties henkilökohtainen ongelma, johon odotti Jeesukselta ratkaistua. Jotkut tuli varmaan myös kuulemaan mitä tällä hyvän maineen omaavalla opettajalla oli sanottavana. Oli syy kunkin kohdalla mikä tahansa he saivat aina jokainen kuulla mitä heidän oli välttämätöntä kuulla. Jotkut kuulivat ja uskoivat. Toiset taas kuulivat mutta lähtivät pois koska Jeesus ei puhunut mitä he halusivat kuulla. Samaa mitä tapahtui Jeesukselle, tapahtui varmaan myös pastori Timoteukselle. Timoteus nimittäin puhui kuulijoilleen samaa kuin Jeesus. Hän nuhteli synnistä, kehotti syntisiä katumaan ja antoi myös ratkaisun tähän heidän vakavaan pulmaansa: Hän julisti heille Jeesusta ainoana Pelastajana synnistä. Hän kehotti ihmisiä Jumalan mielen mukaiseen elämään. Ja jotkut kuulivat myös Timoteusta ja uskoivat. Jotkut taas eivät uskoneet vaan etsivät kenties sen sijaan jonkun toisen, joka kertoi heille mitä he halusivat kuulla, korvasyyhyynsä, niin kuin Raamattu sanoo. 

 

Me olemme luonnostamme melko kärkkäitä osoittamaan sormella korvasyyhyisiä ihmisiä ympärillämme. Ihmisiä, jotka usein oikein hykertelevät saada kuulla juuri sellaista mitä heidän omasta mielestään on tarpeen kuulla. Mutta huomaa tämä: meidän jokaisen on ensimmäisenä tunnustettava, että sama hykertelevä halu on meissä itsessämme. Ajattele esimerkiksi tilannetta, että pyydät joltain rakentavaa kritiikkiä johonkin omaan asiaasi, oletko todella silloin ja rehellisesti avoin kritiikille, vai kalasteletko kenties vain imartelua. Tai kun puhut pastorillesi keskustelusta (väittelystä) jonkun seurakuntasi jäsenen kanssa etsitkö silloin paimenta, joka kehottaa sinua itseä katumukseen, vai yritätkö vain houkutella häntä omalle puolellesi asiassa? Sellaisia kuin me syntyjään olemme luonnostamme, korvamme syyhyävät saada kuulla mitä itse haluamme kuulla. Näin tapahtuu aina kun tuon luonnollisen halumme mukaan käännämme korvamme kuulemaan. Luontomme rapsuttaa aivan itsestään esiin omahyväisen halun syyhyn. 

Mutta, aina kun käännämme korvamme kuulemaan Jeesuksen puhettaan, Hän itse vakuuttaa meitä siitä mitä meidän on tarpeen kuulla elämää ja ikuisuutta varten. Tämä on lohduttava totuus, johon kannattaa tarttua, sillä Jumala itse kääntää armossaan syntiään katuvan ja apua pyytävän sydämen ja korvan kuulemaan mitä meidän on tarpeen kuulla. Tämän hän tekee Poikansa tähden. Ja siksi oli Isän rangaistava Poikaansa katkeralla kärsimyksellä ja ristin kuolemalla. Tähän perustuu myös se ihana julistus, jonka Vapahtajamme itse julistaa Matt 9:2: ”Ole turvallisella mielellä; sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi." Mitä enemmän kuulemme Jeesusta, siitä enemmän kasvaa ehdottoman tarpeellisen kuulemisemme siksi mitä myös haluamme kuulla. 

 

Herra uudista sydämemme joka päivä, että haluamme kuulla aina vain Sinua autuudeksemme. Aamen.     

​

________________________________________

​

Lokakuu 2024

Toimitus / Meditations

Helmikuun 3. 2022

 

 

 

Minä vannotan sinua Jumalan ja Kristuksen Jeesuksen edessä, joka on tuomitseva eläviä ja kuolleita, sekä hänen ilmestymisensä että hänen valtakuntansa kautta: saarnaa sanaa, astu esiin sopivalla ja sopimattomalla ajalla, nuhtele, varoita, kehota, kaikella pitkämielisyydellä ja opetuksella” (Tim 4:1,2). 

 

                                           Oletko valmis?

Joku saattaa rukoilla esim. näin: ”Herra opeta odottamaan pääsyä haudan lepoon niin kuin odotan illalla pääsyä vuoteeseeni. Opeta odottamaan kuolemaani, uskonhan nousevani ylös kunniaan.” Moni taas on jo pienenä oppinut tämän rukouksen: ”Levolle lasken Luojani, armias ole suojani. Jos sijaltain en nousisi taivaaseen ota tykösi.” Monen mielestä on kuitenkin lähinnä makaaberia (jotenkin sairasta) tapa, jolla kristityt haastavat (uhmaavat) kuolemaa. Edellä oli pari esimerkkiä rukouksesta, jolla moni siunaa itsensä pään painuessa illalla tyynyyn tai siunaa lapsensa illalla vuoteeseen. Kuinka ihmeessä kristityt voivat katsoa kuolemaa silmiin tällaisella varmuudella ja luottamuksessa?

 

Olemme joskus aiemmin teksteissämme pohtineet ja todenneet että Raamattu on todella käytännöllinen opas. Mutta Raamatun käytännöllinen opetus menee paljon pidemmälle kuin vain, kuinka tulee elää. Raamattu nimittäin opettaa erityisesti, kuinka tulee kuolla. Onhan totuus, että kuinka paljon pyrimmekään väistämään kuoleman totuutta ajatuksin, sanoin ja teoin, kohtaamme kuoleman ja tuomion eräänä päivänä. Oletko siis valmis? Tämän realiteetin valossa Paavali trimmaa Timoteusta olemaan työssään valmistautunut nuhtelemaan, varoittamaan, kehottamaan ja rohkaisemaan kuulijoitaan milloin tahansa hänelle siihen tilaisuus tulee. Miksi Timoteuksen juuri tämä työ pastorina oli elintärkeä, ajatelle hänen kuulijoitaan? Siksi että Jeesus varmasti palaa jonain päivänä tuomitsemaan niin elävät kuin kuolleet, kaikki. Ja Timoteus oli omassa tehtävässään valmistautunut itse valmistamaan muita heidän kohtaamistaan varten Jeesuksen kanssa, tapahtuu se kuoleman kautta tai kun Jeesus tulee. 

 

Me kaikki emme ole pastoreita tai opettajia tehtävänä opettaa julkisesti Jumalan Sanaa niin kuin Timoteus. Mutta annan sinulle kuulija seuraavan tehtävän kristittynä, siis yleisen pappeutesi perusteella: Jatka lukemalla, kuulemalla ja uskoen Jumalan Sana, jonka kerran olet kuullut ja oppinut, oli se sitten enemmän tai vähemmän. Ja ole valmis antamaan siitä todistus, vaikka suhtautuisit siihen vain aavistellen. Äläkä milloinkaan lopeta rukoilemasta siihen Jeesukselta apua. Kun näet veljen tai sisaren harhailevan tai erehtyvän, oikaise ja nuhtele häntä. Mutta aina lähtien Jeesuksen rakkaudesta häntä kohtaa ja juuri sen tähden. Kun näet kanssauskovan ahdingossa tai suruissaan rohkaise häntä, samoin Jeesuksen rakkaudella häntä kohtaan. Ole valmis, sillä Kristus palaa varmasti tuomitsemaan kaikki elävät ja kuolleet. Tämä on Hänen lupauksensa, mikä ei voi pettää. Ja mihin tämä perustuu? Siihen että Hän, joka tulee tuomitsemaan elävät ja kuolleet itse eli, kuoli ja nousi ylös kuolleista esikoisena juuri kaikkien elävien ja kuolleitten puolesta, että he saisivat elää hänen luonaan ikuisesti taivaassa. Joka tämän yksinkertaisen totuuden oppii tunnustaa ja uskoo, on totisesti valmistautunut. Eikä muuta tarvita. Siis jatka siitä minkä olet oppinut valmistautuessasi luvattuun loistavaan kirkkauden päivään.

 

Tule Herra Jeesus tule, tule pian! Aamen.